Keskustelu

Kipua>Sielussa-SydämessäYksin...30.8.2009 19.15
Hei,

minulla on iso ongelma kun olen yhä yksineläjä. Yritän kieltää itseltäni kaikki rakkauteen liittyvät tunteet. Yritän todistaa itselleni ettei niillä ole käyttöä nykyisin, näinä vaikeina ja rakkaudettomina aikoina...

Mutta silti. En todellisuudessa kestä enää tätä yksinoloa, se on pakko myöntää. Tahdon rakastua ja tulla rakastetuksi! Jos suinkin on Jumalan tahto, niin rukoilisitteko että tuleva aviopuolisoni ja minä löytäisimme pian toisemme... Että tästä levottomuudesta tulisi loppu...

Saaronin kukka:)Yksin31.8.2009 13.02
Herra näkee sinun tuskasi ja yksinäisyytesi,
joskus voi olla yksin perheenkin keskellä, vaikkei fyysisesti.
Tämän olen itse kokenut.

Mutta Herra on meidät luonut toinen toisellemme avuksi ja iloksi ja seuraksi ja kumppaniksi. Jumala loi miehen ja naisen, toinen toistaan varten!
Ja silloin voimme totisesti kokea kipua ja yksinäisyyttä, josta kerroit, jos meillä ei tätä puolisoa ole. Ja kaikki me eniten kaipaamme rakkautta!
Jokaiseen meihin on se rakkauden kaipuu asetettu: rakasta Jumalaa ja lähimmäistä kuin itseäsi:)
Kyllä rakkaudella on käyttöä myös tänä päivänä, meille jokaiselle, niin kuin myös sinulle! Sillä rakkaus voittaa kaiken! Myös kaikki vihollisen vallat ja voimat!
Se on väkevin ase tässä maailmassa!
Joten kyllä me saamme ja meidän tuleekin anoa rakkautta sydämeemme ja elämäämme myös.
Herra voi totisesti tuon tyhjän paikan täyttää elämässäsi ja antaa uutta, sitä rukoilemme ja pyydämme,
älä huoli,
Taivaan Isällä on parhaat suunnitelmat juuri sinulle! Odotetaan Häntä,
miten Hän vastaa sinulle ja kiitetään jo nyt tulevasta vastauksesta!

Ole luottavaisin mielin,
Hän on kuuleva Jumala!!

Isän kämmenellä et ole yksin!

Kaikella rakkaudella
Saaron

JuhaRe: Yksin...11.9.2009 1.27
Tiedän, minä lähden ja tulen yksin,
Minulla on turva Jumalassa, silti on vaikeaa kokea kun joutuu aina olemaan yksin.
Se asia on vain samankaltainen itsellänikin.
Täytyy ottaa päivä kerrallaan, muuten ei jaksa.

AnceligaRe: Yksin...22.9.2009 23.14
Hei Juha!

Kiitos, että rohkenit tuoda sydämesi tuskan Herran alttarille. Hän jo tietää murheesi ja kuule pyyntösi ja vastaa sinulle tahtomallaan tavalla ja ajalla. Luota Herraan ja kulje käsi kädessä Hänen kanssaan.

Ps. 116:7-10
Palaja, sieluni, takaisin lepoosi, sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin.
Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun silmäni kyynelistä, jalkani kompastumasta.
Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa.
Minä uskon, sentähden minä puhun, minä, joka olin kovin vaivattu.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: