Armosta

Olkaamme armollisia toinen toisillemme, sillä armon kautta mekin olemme syntyneet Jumalan lapsiksi. Kuinka suuri armo on siinä, että Jumalan Poika, Jeesus Kristus, ristiinnaulittiin tekojemme tähden, armon tähden, jotta kalliilla armon verellä, nyt olisimme lunastetut Jeesus Kristuksen kautta. Kuinka on? Olemmeko tulleet tuosta armosta osallisiksi Hengen täyteyden mukaan?

Koska olemme armosta uudestisyntyneet, uskomme kautta pelastuneet Jeesus Kristuksessa ja olemme saaneet Pyhän Hengen; "armon olotilan", niin antakaamme armon astua sydämiimme täysivaltaisesti siten, että he, jotka armoa etsivät, voisivat löytää Jumalan Pojan kirkkauden meissä ja meidän kauttamme.

Ja muistakaamme omaa armahdustamme; että meille on kaikki anteeksi annettu, kalliin uhriveren kautta puhtaaksi pesty. Se on; - sydämen usko. Älkäämme särkekö, syrjikö heikkoa ihmistä hänen heikkoutensa tähden. Muistakaamme, että meidätkin heikot, vajavaiset ihmiset on armahdettu pelastavan uskon veren kautta.

Armo pitää sisällään rakkauden, Kaikkivaltiaan rakkauden, jota julistaa Golgatan Risti ja joka Kaikkivaltiaan Pyhän voiman kautta on ylös taivaaseen asetettu!

Armo: - pieni sana, suuri voimakas teko. Jokainen, joka armahdettu on, on uudestisyntymisensä kautta vapautettu synnin orjuudesta. Sillä armon rakkaus pesee kaikki jo olemassa olevan synnin pois eikä sitä enää ole oleva.

Älkäämme siis katsoko entiseen, vaan siihen armahdettuun, pestyyn ihmiseen. Älkäämme myöskään riuduttako itseämme jo armahdettujen asioiden tai tekojen tähden, vaan uskokaamme Jeesus Kristuksen veren kautta ne anteeksi saaneemme Kaikkivaltiaalta Jumalaltamme. Sillä rakkauden armovoima on anteeksiantamuksen voima.

Ja ettei epäselvyyttä jäisi, niin sanottakoon, että katumisen kautta, parannuksen halun kautta, Jeesus Kristus kohtaa meitä voittajan voimalla. Sillä tahto parannukseen; katumus, anteeksianto ja armo kulkevat käsi kädessä.

Jos siis toveriamme vikapääksi sanomme hänen jo anteeksi saatujen syntiensä tähden, niin silloin tuomitsemme hänet, vaikka Kaikkivaltias on hänet armahtanut uskon rakkauden kautta. Voi silloin minua! Parempi minun olisi olla kuollut, kuin iskeä vasten Isän Jumalan Sanaa.

Mistä tunnistaa Kaikkivaltiaan Jumalan armon? Rakkaudesta, rakkaudesta. Sillä armon me saamme vain rakkaudesta, rakkauden kautta. Armo ylettää taivastakin korkeammalle, sillä Isän sydän on armoa tulvillaan ja tuo armon sade on tarkoitettu meille syntisille, vajavaisille, sairaille, epäuskoisille…

Armo on osoitus Jumalan rakkaudesta meihin ihmisiin. Hän, Jeesus Kristus tuli ihmiseksi maan päälle, kuitenkin ilman syntiä, kärsi pilkan, ivan, ruoskinnat. Mutta rakkaudesta Hän antoi itsensä ristinpuulle, meidän syntiemme tähden, että meillä armo olisi. Ylösnousemisen armon Hän antoi meille voittaessaan Tuonelan ja Kuoleman ja Hänellä on valta hallita ja vallita Isän oikealla puolella.

Uhrata ainoa Poikansa ristinpuulle…

Niin vaikea ymmärtää tuon armon suuruutta, meidän syntiä täynnä olevien ihmisten armahtamiseksi. Isä tuntee ja tietää meidän heikkoutemme, houkutuksemme; tomustahan Hän meidät loi. Hän näkee meidän kilvoittelumme, taistelumme ja vajavaisuutemme. Hän tietää, että me olemme syntisiä, sillä Hän on meidät itse valmistanut. Ja koska Hän tietää ja tuntee meidät läpikotaisin, on Hänen armonsa suuri ja rakkautensa väkevä.

Jumala rakastaa meitä armahtaen, mutta rakastammeko me Häntä? Miten voimme osoittaa rakkautemme Hänelle? Vai voimmeko? Kyllä me voimme! Uskomalla Hänen sovitukseensa, antamalla sydämemme tuolle Nasaretilaiselle; Jeesus Kristukselle, joka lähetettiin luoksemme Isässä Jumalassa, että kaikki he, jotka Häneen uskovat pelastuvat iankaikkiseen elämään. Ja uskomalla Hänen Sanansa eläväksi; Hänen totuuden tahdokseen.

Armahtakaamme siis toinen toistamme, että voimme kokea ja elää todeksi Jumalan hyvyyden. Antakaamme anteeksi, että voimme sydämessämme ylistää kiitosta Kaikkivaltiaalle, että Hänen tahtonsa on meissä toteutunut Jeesus Kristuksen kautta Pyhässä voimassa.

Olkaat siunatut, olkaat armoitetut, a-men.

Valma V.-