Share |

Pohjois-Karjala

"Me mentiin Pohjois-Karjalaan"

Olimme kutsutut Pohjois-Karjalaan erään sisaremme ja hänen perheensä kotiin, rukouskokousta viettämään. Matkan valmistelu alkoi jo viikkoja aikaisemmin rukouksella, aikataulujen suunnittelemisella, kyytien järjestelyllä ja joillakin valmisteluun kuului Herran tahdosta paastoaminen.

Perjantaina 29.6. hain kaksi sisarta maaseudun juna-asemalta, sillä olin kutsunut heidät mökillemme. Vaikka vettä satoi ja koko viikon vihollinen oli viskonut ongelmia ympäriinsä, niin sydämeni lauloi ja kiitti Herraa tästä tapaamisesta. Kun tytöt astuivat junasta, niin Herran kirkkaus ja valo ympäröi heitä, joten heidät oli helppo erottaa, jopa ilman silmälasejani.

Vietimme iltaa syöden, saunoten ja kuulumisia vaihtaen. Rukouksemme ja Herran Sanan tutkiminen kesti pitkälle aamuyön tunteihin. Kello 02.30 toivotimme hyvät yöt ja nukuimme loppuyön vaihtelevalla menestyksellä. Tiesimme, että jotakin tärkeää tulee tapahtumaan, sillä koimme kaikenlaista pyöritystä ja pelottelua. Mutta Herra on ylitse muiden ja vallat ja voimat ovat alistetut Hänen jalkainsa alle!

Lauantaiaamu nousi aurinkoisena ja kauniina. Ennen kuin pääsimme matkaa tekemään, haimme vielä ihanat nuoret asemalta kyytiimme. Ja sitten pystyi reissu alkamaan. "Reissu alkaa saa, avoinna on maa!"

Matkalla todistimme Herran ihmeistä ja Hänen tahdostaan. Herra antoi ilon ja riemun ja koko auto oli täynnä Herran ilmestymistä. Kerran jopa luulimme, että auto nousee ilmaan ja lennättää meidät paikalle. Se ei olisi ollut Herralle mahdotonta!

Rakkaat sisaremme odottivat jo meitä määränpäässä halauksin ja "notkuvin pöydin." Ihana jälleentapaaminen.

Kuten jokaisessa hyvässä tarinassa, niin tässäkin on ihana loppu. Pääosassa olivat nuoret ja heidän halunsa löytää Jeesus ja omistaa elämänsä Jeesus Kristukselle. Herra oli taas niin armollinen ja rakkaudellinen kaikkien julistuksien, Sanan paikkojen ja rukouksien kautta. Kiitän Herraa siitä, että saimme olla saattamassa näitä nuoria Herran alttarille ja olla todistamassa sitä hetkeä, jolloin he jättivät itsensä Herran käsiin. Nyt oli se hetki, jota toisen nuoren äiti oli paikalla todistamassa. Nyt oli se rukousvastausten ilta, jolloin äiti ja ystävät saattoivat nähdä toteen Herran Kristuksen vastauksen rukouksiinsa. "Golgatalla kuului ääni hellä, siellä lempeen katseen kohtasin”. Iloitsimme ja riemuitsimme Herran hyvyydestä ja armahduksesta.

Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme. Ef. 8-10

Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. Room.6:23

Yöllä ennen nukahtamista kiitimme vielä Herraa ja olimme aivan "pyörällä päästämme" kaikesta siitä armonsateesta jonka saimme osaksemme. "Hyvää yötä, Jeesus myötä, kiitos tästä päivästä."

"Tänä aamuna aurinko nousi ja maalasi väreillään." Heinäkuun aurinko tervehti meitä valollaan sunnuntaina. Pääskyset ruokkivat poikasiaan, linnut lauloivat ja lempeä kesätuuli hyräili hiljaa. Me matkalaiset saimme hyvin nukuttua ja olimme taas valmiina päivän asetuksiin. Aamutoimien jälkeen tutkimme Herran Sanaa, kiitimme Herraa ja siunasimme talon emäntää ja koko heidän kotiansa. Herra oli niin hyvä ja armollinen ja opetti meille taas uutta ja ihmeellistä.

Kotimatkalle lähdimme iloisin mielin. Saimme olla tekemässä Herran tahtoa ja saimme viipyä Herran armonsateessa koko viikonlopun.

Kiitos Herralle Jeesus Kristukselle, Isälle Jumalalle ja Pyhälle Hengelle.

Olkaat siunatut, olkaat armoitetut Jeesus Kristuksen nimessä!

Valma-

3.7.2007