Keskustelu
| Velan orjat | Ei jaksaisi | 5.4.2010 23.21 |
| Apua eikä lohtua näy.Tuntuu,kuin kaatuisin tämän taloudellisen kauheuden alle. En enää jaksaisi millään. Olen uupunut ja toivoa ei vain näy. Ei ole ruokaan, lasten vaatteisiin tai mihinkään rahaa.Kaikki menee velkoihin.Kun tulisi joku, joka saisi autettua pois tästä tilanteesta; |
||
| -hannu | Re: Ei jaksaisi | 6.4.2010 0.33 |
| Tutulta kuulostaa. Vuosi sitten pyytelin esirukousapua tällä palstalla. Talokin oli menossa pankin pakkohuutokauppaan. Tie oli aivan "pystyssä". Rukoukset kuultiin ja nyt tilanne on toinen. Mutta hengellisesti olin "palavampi" niiden vaikeuksien alla. En tiedä suhdettasi Herraan Jeesukseen Kristukseen, mutta Hän kutsuu Sinua ja perhettäsi syvempään suhteeseen. Nyt saan hyräillä lauluntekijän sanoin: "Apu tulee ylhäältä..." En osaa lohduttaa teitä muulla: Paras ja oikea "muutosturva" ihmiselle on: Jeesus Kristus! Ja Hän elää! : D Toivottelen Jumalan siunausta, johdatusta ja varjelusta teille! |
||
| velan orjat | Re: Ei jaksaisi | 6.4.2010 1.57 |
| Kiitos vastauksestasi. Tuntuu lohdulliselta, että joku on avun saanut. Olen rukoillut ja anonut ja toivonut, tuntuu kuin usko olisi kovalla koetuksella. Uskon Jeesukseen Vapahtajana ja pohjimmiltani uskon,että apua tulee jos se vain on mahdollista. Siunausta sinulle. |
||
| -hannu | Re: Ei jaksaisi | 6.4.2010 8.32 |
| Hei, minullakin oli usko koetuksella. Ja se oli tavallaan vaikeinta, että oli uskonystäviä, jotka eivät edes tajunneet millaisissa vaikeuksissa olin. Moni puhui mitättömistä ongelmistaan, esim. kesämökin terassin remontista ym. Me oltiin tosi vaikeuksissa. Kuinka sokeiksi me uskovaiset olemmekaan tulleet! Toivotan voimia ja jaksamista Jeesuksessa Kristuksessa! |
||
| -hannu | Re: Ei jaksaisi | 6.4.2010 12.13 |
| Hän johdattaa minut - viheriäsille niityillekö? Ei aina. Joskus Hän, joka tietää parhaiten, johdattaa minua laupeudessaan uuvuttavia ja varjoisia teitä. Vain tätä varten - tiedän Hänen pitävän minua kädestä kiinni. Joten olipa sitten vihreä tai kuiva maa, minä luotan, vaikka en ymmärtäisikään. Virvoittavien vetten tykökö? Ei, ei aina niin. Monesti rajut myrskyt puhaltavat ympärilläni ja sieluni yli käyvät aallot ja tyrskyt. Mutta silloin, kun myrsky lyö kovimmin ja huudan ääneeni apua, Mestari seisoo rinnallani ja kuiskaa sielulleni: "Katso, minä se olen!" Joten minne Hän minua johdattaakin, sinne voin turvallisesti kulkea. Ja siunatussa tuonpuoleisessa tulen tietämään, miksi Hän hyvyydessään oli johdattanut minua näin. Sinua ja perhettäsi siunaten (Runo kopioitu eräästä kirjasta) |
||